Luovutetusta Karjalasta uusi Elsass?

Tämän ei ole tarkoitus olla varsinaisesti mikään Venäjä (tai tarjahalos)-blogi, mutta sattuneesta syystä kumpaakaan ei voi nyt välttää. Lupaan jatkossa kehitellä myös muita teemoja käsitteleviä kirjoituksia, jotta homma ei tyystin mene Venäjä-Venäjä-Venäjäksi.

Lähtökohtana voi hyvinkin toimia torstainen twiittaukseni, joka kulki seuraavaan tapaan:

Halonen ja Putin visioivat Karjalasta uutta Elsassia: http://bit.ly/y5wG41 Innostun, jos idean isä Putin. Tietääkö joku, kumpi sen keksi?

Twiitin takana oli keskiviikkona bongaamani Hesarin verkkouutinen, jossa mainittiin, että Elsassista oli puhuttu mahdollisena mallina luovutetun Karjalan tulevaisuudelle. Harmittavasti juttu ei kertonut, kumman idea oli ollut (aloite olisi luonnollisesti ollut mielenkiintoisempi, jos se olisi lähtenyt Putinin suusta). Koska en tätä tiennyt, päädyin idean isää (tai äitiä) tiedustelemaan Twitterissä.

Tarinassa piilee luonnollisesti opetus: torstain Hesari oli jo tiennyt paperiversiossaan kertoa, että idean takana oli Halonen, kuten oikeastaan arvata sopikin (itseltäni oli kaikessa hötäkässä päässyt unohtumaan eräs perusasia, jota jatkuvasti toitotan opiskelijoilleni: lukekaa LEHTIÄ).

Mutta asiaan. Halosen idea on hieno ja kannatettava. Lisäksi näyttää siltä, että SMK-blogi tarjoaa heti sytykkeitä ajatuksen jatkokehittelemiseen. Johannes Hirvaskoski nimittäin blogikommentissaan keskiviikkona tarjoaa yhden pohtimisen arvoisen asian, jolla Suomi ja Venäjä voisivat tehdä yhteistyötä Karjalan kohdalla. Kannattaa tsekata.

Ironista tietysti on, että vasta viimeisellä presidentinvierailullaan Halonen innostui avaamaan aidosti uusia latuja Suomen Venäjän-suhteessa. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan ja Halonen vastasi vierailulla hienosti saamaansa kritiikkiin ’vision thingin’ puutteesta. Talk ain’t cheap, taitaa kuitenkin olla totta myös presidenttien kohdalla, joten voipi olla, että Halonen joutuu vielä kiinteistönostomatkalle Karjalaan.

Samalla Halonen heitti myös haasteen seuraajalleen: tästä sopii jatkaa. Myös vierailunaikainen kommentti siitä, kuinka presidentti aina toki hyötyy edeltäjien suhteista, mutta joutuu silti aina luomaan myös omat suhteensa Venäjän (ja tietysti myös muiden maiden) johtoon on sekä totta että verhottu haaste: seuraapas, poika (sillä "poikahan" seuraava presidenttimme tulee olemaan), perässä! Halonen itse asiassa varsin tyylikkäästi hoitaa kautensa loppua ja osoittelee samalla varsin itsetietoisesti oman legacynsa suuntaan.

Mutta uutta Elsassia Karjalasta kuitenkaan aivan ihan heti tuskin tulee. Venäjän johto on osoittanut häkellyttävän vähän mielenkiintoa Karjalan ja monien muiden raja-alueiden kehittämiseen. Asia saattaisi olla toinen, mikäli Putin datša-matkoillaan Karjalassa (hän omistaa "mökin" luovutetussa Karjalassa) olisi tullut siihen tulokseen, että kyllä vihdoinkin jotain tarttis suomalaisten kanssa Karjalan eteen tehrä. Siksi jännitin, josko Putin olisi ollut Elsass-idean isä (turha toivo, tiedetään!).

Tämä ei silti tarkoita, etteikö suomalaisten kannattaisi ideaa jatkokehitellä ja markkinoida: Karjalaa tuskin saamme pian, jos koskaan, takaisin, mutta ei sitä Roomaakaan päivässä rakennettu. Ero tietysti on, että Rooman rakensivat roomalaiset, kun taas luovutetun Karjalan kohdalla suurinta mielenkiintoa alueen tulevaisuutta kohtaan (ehkä alueen nykyisten asukkaiden ohella) tuntevat edelleen suomalaiset - mutta se on jo toinen tarina se.

Hiski Haukkala