Cristina Anderssonin ja Jari Kaivo-ojan tuore kirja BohoBusiness: Ihmiskunnan voitto koneesta (Talentum) tulee juuri oikeaan aikaan eli näennäisesti aivan liian aikaisin. Kirja pohtii keinoälyistymisen ja robotisaation vaikutuksia ihmiskunnan tulevaisuuteen etenkin talouselämän kannalta. Kuten he itsekin kirjassa toteavat, eksponentiaaliset kehitystrendit - kuten teknologinen kehitys - vyöryvät päälle salamannopeasti sitten kun kriittinen massa innovaatioita on saavutettu.
Andersson ja Kaivo-oja katsovat, että tämä hetki alkaa olla pian käsillä. Näin ollen kirjassa esitetetyt paikoin hullunkurisilta vaikuttavat näkemykset jopa 50-60 prosentin työttömyysasteista saattavat jo varsin pian olla todellisuutta. Ihmiset eivät kuitenkaan vielä miellä näitä mahdollisuuksia ja uhkia, mutta uuteen maailmaan valmistautuminen täytyy aloittaa jo nyt. Tällä selittyy kirjan paradoksaalisen samanaikainen oikea- ja ennenaikaisuus.
Teeman lisäksi kirjaa voi onnitella myös ansiokkaasta perehtyneisyydestä aiheeseen sekä sen varsin oivaltavasta käsittelystä. Kirja lähdeviitteineen käy hyvästä ja ajantasaisesta perehdytyksestä teknologiseen muutokseen ja sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin. Silti on varsin todennäköistä, että tuleva teknologinen ja sitä seuraava taloudellinen ja yhteiskunnallinen murros osoittavat Anderssonin ja Kaivo-ojan kuitenkin olleen monessa suhteessa väärässä: käynnissä olevat prosessit lienevät niin mullistavia, ettei kukaan vielä osaa nähdä niiden kantomatkaa.
Tällä ei kuitenkaan liene suuren suurta väliä, sillä kirjan todellinen viesti ja arvo on toisaalla: se ravistelee ja houkuttelee ihmisiä ottamaan vastuuta elämistään ja valinnoistaan. Samalla se hahmottelee uudenlaista menestyvää ihmistyyppiä - boheemia hippiä - joka nimenomaan luovuuden ja verkostoitumiskykynsä kautta kykenee menestymään myös nopeasti muuttuvassa ja robotisoituvassa maailmassa. Näiden yksilöiden vuorovaikutuksesta syntyy uusi boheemi talous, BohoBusiness. Mielessä kuitenkin käy, onko meistä kaikista boheemeiksi vaikuttajiksi ja menestyjiksi? Onko "voittaminen" - miten se sitten määritelläänkin - kaiken alfa ja omega myös jatkossa? Ja miten käy jatkossa heille, jotka eivät näissä kinkereissä menesty?
Tässä missiossa on samalla sekä kirjan suurin vahvuus että sen ajoittainen heikkous. Parhaimmillaan kirja kohoaaa vaivattomaan ja lukijaa inspiroivaan lentoon: minäkin haluan olla boheemi hippi, huomisen loistava sekä itseään että lähimmäisiään, hell!, koko ihmiskuntaa auttava yksilö! Pahimmillaan kirja kuitenkin valahtaa puolivillaisen elämäntaito-oppaan puolelle. Nämä hetket eivät kuitenkaan positiivista kokonaisvaikutelmaa sanottavasti himmennä. Mielessä kuitenkin käy, että kirja olisi kenties hienoisesta tiivistämisestä hyötynyt. Kenties ilmeisesti alkamassa oleva käännösprosessi englanniksi tarjoaa tähän myös tilaisuuden?
Kirjan tenho kohoaa siitä, että se kääntää suuren muutoksen ja uhan positiiviseksi mahdollisuudeksi. Tulevaisuuteen ei kuitenkaan pidä rynnätä vain se boheemi kylki edellä. Varteenotettavien tiedemiesten ja muiden taustatahojen tuore päätös perustaa Cambridgen yliopistoon tutkimuskeskus pohtimaan muun muassa keinoälyyn ihmiskunnan kannalta liittyviä eksistentiaalisia uhkia osoittaa, että ihmiskunnan voittoa koneesta ei ole vielä kirkossa kuulutettu.
Varmaa kuitenkin on, että mikäli emme ajoissa osoita valmiutta ja notkeutta ottaa esiin työntyvää maailmaa vastaan, hukka meidät yksilöinä, yhteiskuntina ja kenties koko ihmiskuntana perii. Kuten SMK:ssä kirjoitan, toistaiseksi ihmiskunta on varsin sokkona rynnännyt kohti teknologista tulevaisuuttaan. Tämän tärkeän teeman esiinnostamisesta BohoBusinessta ja sen tekijöitä pitää onnitella. Lisäpisteitä tulee vielä kirjan pyrkimyksestä valtauttaa ihmisiä ottamaan vastuuta ja johtajuutta ei vain omista, vaan viime kädessä lähimmäistensä elämistä. Toivoa sopii että Andersson ja Kaivo-oja ovat visiossaan oikeassa ja että jatkossa hipit ovat jälleen rautaa.
Hiski Haukkala
PS: Trendikkäästi kirjaa tukee sille omistettu blogi. On toivottavaa, että keskustelu aiheesta jatkuu vilkkaana myös sen puitteissa.
Miten uusi maailmanjärjestys muuttaa Suomea? Millaista ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä roolia Suomen kannattaa tavoitella jatkossa? Miten Venäjän kehittyminen vaikuttaa Pohjois-Eurooppaan? Olen Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala ja pohdin muun muassa näitä teemoja kirjassani Suomen muuttuvat koordinaatit (Gummerus). Projekti on päättynyt ja blogi on suljettu. Keskustelu jatkuu Twitterissä @HiskiHaukkala
