tag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.comments2023-02-22T10:12:28.490+02:00Suomen muuttuvat koordinaatitHiski Haukkalahttp://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comBlogger82125tag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-45276941961897029302019-02-25T15:29:47.084+02:002019-02-25T15:29:47.084+02:00Etsit suurta määrää yrityksen elvyttämiseen tai et...Etsit suurta määrää yrityksen elvyttämiseen tai etsit lainaa talon ostamiseen.<br />Voimme tarjota sinulle tämän lainan.<br /><br />Sähköposti: info@creditfinance-bank.com<br />Mikä numero on: +33784505888<br />Verkkosivusto: https://www.creditfinance-bank.commaria verohttps://www.blogger.com/profile/00395001437654660020noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-16729687535707244622014-04-22T22:53:01.212+03:002014-04-22T22:53:01.212+03:00Oikein mahtavaa kirjoitusta! Oikein mahtavaa kirjoitusta! Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-91958708535237103962013-02-06T09:34:54.498+02:002013-02-06T09:34:54.498+02:00Äh! Miksi aina käy näin. Kirjoitin läppärillä pitk...Äh! Miksi aina käy näin. Kirjoitin läppärillä pitkän kommentin ja palautteen, sitten jokin tiedostamaton sormiliikeyhdistelmä kosketusalustalle ja puf! Kommentti katosi bittiavaruuteen.<br /><br />Mutta kuitenkin: Kiitokset myös matkasta! Blogautuksissasi oli aina tarttumapintaa. Ehkä blogit toimivat parhaimmillaan juuri näin (jotain, jossa itselläni on vielä kehitettävää): sopivan matala kynnys ideoille ja näkemyksille, sekä lupa sivellä niitä huumorilla. Tällä tavalla sitä tarttumapintaa nähdäkseni syntyy, vaikka ei tämä tosiaan mikään helppo taiteenlaji olekaan.<br /><br />Toinen pointtini koskisi harmittelemaasi vuorovaikutuksen vähyyttä (ehkä sinulla oli tässä tavoitteet varsin korkealla?). En olisi välttämättä kovin huolissani vuorovaikutuksen puutteesta. Nähdäkseni blogosfäärissä vuorovaikutus toteutuu, ei niinkään alkuperäisten viestien kommentaareissa, vaan blogien välillä (blogit ovat lopulta varsin egoistisia kanavia, ei niinkään keskustelufoorumeita). <br /><br />Naseva kirjoitus kirvoittaa yleensä siinä määrin laajaa pohdintaa, että itse kunkin on jo luontevaa kirjata ajatuksiaan omaan blogiin tai muualle, missä ikinä keskustelu ja sparraaminen jatkuukaan. Sitten se valtaosa lukijoista on todella mukana vain seuraamassa ajankohtaista keskustelua, päivittämässä tietouttaan, eikä välttämättä koe haluava ja tarvetta osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sinänsä. Tämäkin on mielestäni ihan ok. Keskustelunavauksien jäljet näkyvät tällöinkin pidemmällä kaarella, jos ei ihan suorana vuorovaikutuksena. <br /><br />Niin, ja kiitokset myös vieraskynäilijöiden pestaamisesta, joka on varsin harvinaista herkkua näissä piireissä.<br /><br />Ehkä otan tästä jonain päivänä itsekin opiksi ja alan vaikkapa bloggaamaan nimellä.<br /><br />- Tapio Juntunen<br />http://tweakling.wordpress.com/<br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-16975360242900068802013-01-16T11:28:37.953+02:002013-01-16T11:28:37.953+02:00Kiitokset tästä! Ilahduttaa kovasti, kiitokset myö...Kiitokset tästä! Ilahduttaa kovasti, kiitokset myös itsellesi. Yksi iso oma motiivi koko tässä some-touhussa on good times & rock'n'rollin ohella tarjota hyvää kirjallisuutta sekä siihen liittyvää kommentaaria. Tämä on tavallaan Tamperereen kv-politiikan syventävä seminaari, joka vain jatkuu ja jatkuu piipittäen. Ja juuh, Sunnuntaistrategisti saisi vihdoinkin lukea Pinkerinsä: Pihastuminen on ihana ja iloinen asia!Hiski Haukkalahttps://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-52334039893200667632013-01-16T11:13:50.010+02:002013-01-16T11:13:50.010+02:00Lämpimät kiitokset Hiskille SMK-blogista. Matkaa o...Lämpimät kiitokset Hiskille SMK-blogista. Matkaa on ollut ilo seurata ja olla mukana. Oliko blogi elitistinen ja etäinen? No ei. Kommentointiin on ollut matala kynnys kun olet ollut niin ystävällinen ja valmis keskusteluun. Eiköhän suurempikin yleisö pikkuhiljaa aktivoidu mukaan julkiseen keskusteluun. Tähän Twitter on yksi oiva väline ja on mahtavaa, että jatkossakin piipittäminen jatkuu. Ei paineita, homma toimii. Kiitos myös kun olet nähnyt vaivaa artikkeli- ja kirjasuositusten kanssa. Niistä on ollut paljon iloa ja hyötyä. Tässä yhteydessä Sunnuntaistrategistille voi edelleen suositella Steven Pinkerin The Better Angels of Our Naturea. :)Finland Inc.https://twitter.com/FinlandIncnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-33517307858286233862013-01-13T14:54:29.733+02:002013-01-13T14:54:29.733+02:00Mitä tuotannon koneellistumisen aiheuttama 50-60 %...Mitä tuotannon koneellistumisen aiheuttama 50-60 % työttömyys aiheuttaisi yhteiskunnalliselle kehitykselle? Ainakin perinteisen kapitalistisen tulonjakomallin kanssa tulee olemaan suuria ongelmia. On vaikea nähdä, että yhteiskunta pystyisi toimimaan jos pieni koneet omistava luokka saa kaikki tulot (ja raha ei valu eteenpäin koska työvoimaa tarvitaan varsin vähän). Toisaalta tuotteille ei juuri olisi markkinoita jos 50-60 % ihmisistä olisi tuotannon ja sen hedelmien jaon ulkopuolella (ts. kokonaiskysyntä romahtaisi).<br /><br />Keinoälyn ja tuotannon kehittyessä ihmisten on kehitettävä uudenlainen tapa suhtautua tuotannon jakamiseen. Työtä ei koneistumisen vuoksi yksinkertaisesti ole kaikille. Näin ollen tuotantoa on verotettava raskaasti ja jaettava ylijäämä tulonsiirtoina työttömille (joko raha jaetaan suoraan vastikkeetta tai sitten luodaan valtiollisia työpaikkoja esim. kulttuuriin tai mihin nyt keksitäänkin). Toinen vaihtoehto voisi olla tuotantovälineiden yhteisomistus (ja taas ylijäämä jaetaan yksinkertaisesti laveammin).<br /><br />Selvää joka tapauksessa on, että 50-60 % koneellistumisesta johtuva työttömyys pakottaa suhtautumaan tuotannon ylijäämään uudella tavalla. Sen jälkeen ei voida ajatella, että tuotannon omistaja yksiselitteisesti ansaitsee tuotannon ylijäämän, muuten kokonaisuus ei toimi.Bonobohttps://www.blogger.com/profile/06187334055390062509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-1512505089628111112012-11-16T10:46:31.481+02:002012-11-16T10:46:31.481+02:00Hyvää settiä. Ja kiitos Vicky Leestä!Hyvää settiä. Ja kiitos Vicky Leestä!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-85469110036497991582012-11-05T11:34:21.759+02:002012-11-05T11:34:21.759+02:00Appreciate the answer. Thanks! Maybe one more thin...Appreciate the answer. Thanks! Maybe one more thing to think about while waiting for US presidential election results.Finland Inc.http://twitter.com/finlandincnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-8641297116096768782012-11-05T09:04:57.922+02:002012-11-05T09:04:57.922+02:00Here is a majority in Iceland, if mostly silent, f...Here is a majority in Iceland, if mostly silent, for staying in NATO and this is less controversial since the change of US Administration. Indeed NATO is seen by many in the centre of the political spectrum as being preferable to a bilateral, and very asymmetrical, dependence on the USA.<br />Alyson Bailesnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-66892407634420585052012-11-03T11:38:41.275+02:002012-11-03T11:38:41.275+02:00Interesting to get a viewpoint from Iceland. Aino ...Interesting to get a viewpoint from Iceland. Aino Friman had an interesting comment in Hiski's blog entry about air surveillance that Iceland maybe wants to get some distance to NATO. Is it only the Left Green party or is there a wider support for this?Finland Inc.http://twitter.com/FinlandIncnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-15441451212065371232012-11-02T10:47:51.079+02:002012-11-02T10:47:51.079+02:00Hei Aino! Ja kiitokset kommentistasi. Kysymyksesi ...Hei Aino! Ja kiitokset kommentistasi. Kysymyksesi ovat hyviä, mutta pahoin pelkään, että en osaa niihin kovinkaan pätevästi vastata. Islannin sisä- tai ulkopolitiikka ei ole vahvinta aluettani alkuunkaan. Osittain media antoi ymmärtää että ko. ministeri kuuluu poliittiseen vasemmistoon, joka perinteisesti on ollut Nato-allerginen. Voi kuitenkin hyvin olla, että myös Islannissa pohjoismaisen yhteistyön merkitys on noususssa. Ei välttämättä siksi, että se olisi paras ratkaisu Islannin(kaan) kannalta, vaan siksi että blogissa ja kirjassanikin jäljittävät muutokset ajavat alueen maita tähän suuntaan.Hiski Haukkalahttps://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-32619675853187350692012-11-01T11:15:37.141+02:002012-11-01T11:15:37.141+02:00Moi!
Mukava ja mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos...Moi!<br /><br />Mukava ja mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos! Suomen lähtökohdista keskusteleminen on toki erittäin relevanttia, mutta miltä tämä asia näyttää sinun mielestäsi Islannin näkökulmasta? Eilisen Nelosen uutisissa esitetyn klipin (http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutisl%C3%A4hetykset?vt=video&vid=287842) perusteella Islanti, tai ainakin asian esittänyt valtiovarainministeri, näyttäisi toivovan etäisyyttä Natoon. Tämän pohjalta tuntuukin, että ainakin Islannin näkökulmasta pohjoismainen yhteistyö muodostaa halutun viiteryhmän, jota voisi argumenttina ainakin ajatella etäisyyden ottamisena. Toki, yksittäiset lausahdukset eivät välttämättä muodosta vielä Islannin virallista kantaa, mutta Suomenkin kannalta tämän myötä voisi olla yhä selvempää, että intressit ovat nimenomaan pohjoismaisessa yhteistyössä.<br /><br />Ja mitä muuta kyseisen klippiin tulee, jää ilmavalvonnan nykytila Norjan ja Islannin eriävien näkemysten varjossa hieman epäselväksi. Tietääkö Islanti siis itse missä mennään? Aino Frimanhttps://www.blogger.com/profile/08466416353017082111noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-66102736922271680222012-10-31T20:18:49.659+02:002012-10-31T20:18:49.659+02:00Kiitokset molemmille nimimerkeille! Finland Inc on...Kiitokset molemmille nimimerkeille! Finland Inc on aina terävä eikä petä nytkään. Mitään rahat takaisin -takuuta en tietysti voi antaa etteikö Nato-yhteistyö voisi osittain tämän syystä syventyäkin. Se ei kuitenkaan ole nähdäkseni tämän harjoituksen pääasiallinen pointti. Eikä sen yhteistyön syvenemisessä ole minun kannaltani välttämättä mitään pahaa. Mutta vielä: en usko Suomen Nato-jäsenyyden olevan ratkaisu turvallisuusympäristömme haasteisiin. Tämä aihe ansaitsisi oman analyysinsä, mutta sen paikka ei ole nyt. Joitakin aihioita olen jo koettanut tarjota SMK:n sivuilla.<br /><br />Ja mitä tuohon Anonyymin päräytykseen tulee, niin vaikka olen luvannut itselleni etten niihin ikuna reagoi, niin pakkohan se on: taitaa tuokin olla eräänlainen instant-klassikko!Hiski Haukkalahttps://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-50160008418824826102012-10-31T19:26:40.205+02:002012-10-31T19:26:40.205+02:00Asiallinen kirjoitus. Kiitos. Ja vieläpä Tampereen...Asiallinen kirjoitus. Kiitos. Ja vieläpä Tampereen Yliopistolta. Keräilykamaa!!!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-88319844838310332722012-10-31T15:18:04.925+02:002012-10-31T15:18:04.925+02:00Hienoa, että asiasta keskustellaan ja jopa spekulo...Hienoa, että asiasta keskustellaan ja jopa spekuloidaan. Nyrjähtämis- ja salaliittosyytöksille altistumisen uhallakin heitetään ilmoille vähän lisäkysymyksiä.<br /><br />Voidaanko ajatella Islannin ilmavalvontakysymyksellä olevan tekemistä Suomen lähentämisellä Naton kanssa? Ai miten? Ajatusleikki: Oletetaan, että Suomi osallistuu tehtävään. Antaisiko tehtävään osallistuminen poliitikoille mahdollisuuden argumentoida, että Suomen osallistuttua Islannin Nato-johtoiseen ilmavalvontaan on luonnollista, että Suomi osallistuu Naton kanssa tehtävään yhteistyöhön myös jossakin seuraavassa asiassa? Ja kenties seuraavassa ja niin edelleen. Nato-yhteistyö voi johtaa tai olla johtamatta Suomen Nato-jäsenyyteen, siihen vaikuttaa moni asia. Ehkä Islannin ilmavalvonnalla ei ole tämän kanssa vielä mitään tekemistä tai ehkä kuulemme poliitikkojen käyttämästä retoriikasta jälkikäteen mikä merkitys sillä oli heille.<br /><br />Sala-natotus on oivallinen ja hauska termi, viitataan sillä sitten salaliittoteorioihin tai vaikka siihen, että poliitikoilla voi olla monta mielipidettä samanaikaisesti. Suomen poliittiseen johtoon kuuluvilla on kuitenkin kaksoisrooli. Toisaalta he edustavat hallituksen virallista kantaa, jonka mukaan ei ole tarvetta pimittää transatlanttisen yhteistyön tiivistämisen pyrkimystä ja että Suomi keskittyy Pohjoismaiseen turvallisuusyhteistyöhön. Toisaalta he ovat puoluepoliitikkoja jotka suljettujen ovien takana saattavat sanoa esimerkiksi, että saattaisi olla haluja viedä Suomi Natoon. (http://cablegatesearch.net/cable.php?id=09HELSINKI79) Finland Inc.http://twitter.com/FinlandIncnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-54044970049904763532012-10-31T12:49:47.201+02:002012-10-31T12:49:47.201+02:00Kiitokset Tapio tästä. Täysipäinen analyysi vaatii...Kiitokset Tapio tästä. Täysipäinen analyysi vaatii aina tietysti kaksi asiaa: pätevän tilannekuvan ja siitä johdettavat johtopäätökset. Monasti tuntuu, että Suomessa mennään suoraan johtopäätöksiin ja niihinkin tunteenomaisen wanhan kaavan mukaan. Maailma muuttuu nyt ripeää vauhtia ja Johnny Slogan -maiset Nato-heitot ja sylikoirat sun muut epä-älyllisyydet eivät yksinkertaisesti auta asiaa.Hiski Haukkalahttps://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-64045382442817217222012-10-31T11:55:58.439+02:002012-10-31T11:55:58.439+02:00Ei lähtenyt lapasesta lainkaan. Päinvastoin, arvok...Ei lähtenyt lapasesta lainkaan. Päinvastoin, arvokkaita käytännönläheisiä huomautuksia. Kuten Tuomioja siteeraamassasi blogauksessaan toteaa: "Suomalaiset suhtautuvat ensimmäisten mielipidetiedustelujen perusteella tähän varauksellisesti. Epäilevät kysymykset ovat ihan ymmärrettäviä, mutta uskon epäilyjen hälvenevän, kun tiedetään mistä on ja mistä ei ole kysymys".<br /><br />Olen samoilla linjoilla siitä, että Nato-kortin vilauttelu ja turvallisuuspolitiikan linjavetoihin ilmavalvontapäätöksen sitovat puheenvuorot saattavat hyvinkin toimia käytännönläheisempää keskusteluilmapiiriä vastaan. Ja tällainen ilmapiiri taas pahimmillaan vieraannuttaa kansaa asiakysymyksistä - sikäli kun niistä ja niiden perusteella halutaan myös toisinaan vääntää peistä.Tapio Juntunenhttp://tweakling.wordpress.com/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-35730993589157450472012-10-26T15:38:37.147+03:002012-10-26T15:38:37.147+03:00Teemalla esitettiin taannoin toinen samaan aiheese...Teemalla esitettiin taannoin toinen samaan aiheeseen liittyvä dokumentti, joka on ehdottomasti katsomisen arvoinen, jos sen vielä jostain saa käsiinsä: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/tottelemiskoe-panoksena-kuolemaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-83252529549758083732012-09-18T13:52:50.422+03:002012-09-18T13:52:50.422+03:00Kiitokset tästä kommentista. Mielestäni arvokkaita...Kiitokset tästä kommentista. Mielestäni arvokkaita näkökohtia, joita soisi itse kunkin toisinaan hieman pohdiskelevan.Hiski Haukkalahttps://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-78816802974263015012012-09-17T19:18:33.807+03:002012-09-17T19:18:33.807+03:00Kiitos Hiski tärkeästä avauksesta. Et ollut huumor...Kiitos Hiski tärkeästä avauksesta. Et ollut huumorintajuton, vaan toimit esimerkillisesti edes leikkimielisesti ehdotettua sotaa vastaan. Kulttuuristen konventioiden uusintamisesta keskustelussa on syytäkin olla huolissaan. Yksi tällainen uusintamisen taso on metaforien käyttö: sotametaforia kuulee todella usein vaikka ihmisten suhtautuminen sotaan on muuttunut kielteisemmäksi. <br /><br />Moni varmaan muistaa julkisessa keskustelussa joidenkin esimerkiksi ”poistaneen varmistimen” jne. Strategia on bisneksessä usein käytetty laina sodasta, mutta kuinka moni sitä käyttävä on ajatellut mistä strategia sanana on peräisin ja mikä vaikutus sanavalinnalla on? Yksi tuoreimmista mieleen tulevista sotametaforaesimerkeistä on Risto E.J. Penttilän toteamus eurokriisiin liittyen: ”Suomi on aina osannut reaalipolitiikkaa. Jouduimme luopumaan Karjalasta, koska sitä ei voitu enää puolustaa. Nyt meidän on aika opettaa reaalipolitiikkaa koko Euroopalle. Euroopan on aika luopua Kreikasta. Sitä ei voida enää puolustaa.” <br /><br />Onko käytetyillä metaforilla sitten mitään väliä? George Lakoff ja Mark Johnson väittävät Metaphors We Live By (1980) teoksessa, että metaforien avulla määritämme maailmaa ja metaforat vaikuttavat siihen miten ymmärrämme asioita. Teoksessa he myös näyttävät miten syvälle kieleen sotametaforat ovat juurtuneet. Metaforilla on myös vaikutusta tosielämään: tästä esimerkkinä sotaan liittyen Lakoff on kirjoittanut miten ennen Persianlahden sotaa (http://www2.iath.virginia.edu/sixties/HTML_docs/Texts/Scholarly/Lakoff_Gulf_Metaphor_1.html) ja Irakin sotaa (http://www.alternet.org/story/15414/metaphor_and_war%2C_again) erilaisia metaforia käytiin sotaa oikeuttamaan. <br /><br />Metaforia ei voi kielessä välttää, eikä pidäkään, mutta on hyvä tiedostaa mitä metaforia käytetään. Kun sotaan valmistautuvan maan presidentti käyttää ennalta kirjoitetussa puheessa erilaisia metaforia niitä tuskin on valittu sattumalta. Siksi herääkin kysymys: miksi taloudesta ja politiikasta puhutaan edelleen usein varsin arkipäiväisesti sotana (luultavasti asiaa sen enempää miettimättä), ja mikä on käytettyjen sotametaforien vaikutus? Haluammeko välttämättä ymmärtää maailmaa juuri sodan avulla? <br /><br />Finland Inc.https://twitter.com/FinlandIncnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-28483088559223789052012-09-17T15:29:36.590+03:002012-09-17T15:29:36.590+03:00Kiitokset kommentista. Näin varmasti. Mutta montak...Kiitokset kommentista. Näin varmasti. Mutta montako blogikirjoitusta olisikaan jäänyt kirjoittamatta, jolleivät blogistit voisi ripustautua löysiin heittoihin ruoka- yms. pöydissä?<br /><br />Ja on näillä jorinoilla tietysti toinen, pedagoginen metataso: tarkoitus tunkea mahdollisimman paljon viittauksia tutkimukseen ja debatteihin siinä toivossa, että kiinnostuneet (opiskelijat) tarttuisivat täkyihin.Hiski Haukkalahttps://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-83324978380381062012012-09-17T12:34:58.475+03:002012-09-17T12:34:58.475+03:00Ehkä lievää huumorintajuttomuutta on ollut ilmassa...Ehkä lievää huumorintajuttomuutta on ollut ilmassa. Lausahdus sodan kaikkivoipaisuudesta ongelmanratkaisijana voi sisältää jyväsen asiantynkääkin. Sen että poikkeukselliset yhteiskunnalliset tilanteet ovat usein vaatineet poikkeuksellisia toimenpiteitä, jolloin hidas demokraattinen päätöksenteko on sivuutettu. Historiallisesti tämä on yleensä tarkoittanut sotaa ja tästä tuo kyyninen kansanmiehen uskomus lienee muodostunutkin. Tämän päivän moninapaisessa maailmassa sota ei onneksi liene kovin korkealla, ainakaan EU-päättäjien, keinovalikoimalistoissa. Mutta kyllä demokraattinen päätöksenteko osataan tarvittaessa sivuuttaa muillakin keinoilla. <br /><br />Näin laveasti tulkiten tuon hyvinpukeutuneen kravattiherran lausahdus Eurokriisin ratkaisukeinoista tarkoitti jotakin sentapaista kuin "desperate men take desperate actions". Matti Blomqvistnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-4958967256271537602012-08-27T14:12:49.411+03:002012-08-27T14:12:49.411+03:00Täällähän käydään ihkaoikeaa keskustelua - ja viel...Täällähän käydään ihkaoikeaa keskustelua - ja vieläpä oivaltavaa ja asiantuntevaa sellaista. Parhautta ja kiitokset teille molemmille siitä!<br /><br />Tässä vielä linkki tuohon Raulinkin mainitsemaan Maugerin paperiin ja siitä käytyyn keskusteluun: http://belfercenter.hks.harvard.edu/publication/22144/oil.html?breadcrumb=%2Fpublication%2F22184%2Fcorrespondence<br /><br />Onnea ja voimia myös Raulille kirjan viimeistelyyn.Hiski Haukkalahttps://www.blogger.com/profile/01681118109447492509noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-26395856707468658862012-08-24T10:41:51.578+03:002012-08-24T10:41:51.578+03:00Hiski, Kiitos suotuisista sanoista ja linkityksest...Hiski, Kiitos suotuisista sanoista ja linkityksestä! Ja tervetuloa tontille, kyllä tänne mahtuu :)<br /><br />Jenkkien energiaomavasisuudesta ja ns. epätavanomaisista öljyreserveistä on viime aikoina noussut haloota esimerkiksi Maugerien julkaiseman paperin tiimoilta (öljy-yhtiön rahoittama muuten). Siinä hän pyrkii osoittamaan öljyhuipun perutuksi, muun muassa. Olen paperia silmäillyt ja lukenut monia sitä kohta kohdalta analysoineita kirjoituksia, ja vaikutelma on, että sen esittämät visiot öljyntuotannosta ovat käytännässä perättömiä. Hän tekee järestään ylioptimistisia oletuksia joka sektorilla (esim. liuskeöljy-kaivojen ehtymisnopeus on laskettu aivan joksikin muuksi mitä tosimaailman esimerkit ovat osoittaneet), joten näiden oletusten toteutumisen varaan tuudittautuminen olisi kuin silmien sulkemista autoillessa ja luottamista siihen että kaikki menee hyvin koska tie oli tyhjä ja suora silloin kun silmät sulki. <br /><br />Mitä puolestaan tulee ilmastonmuutokseen, niin ns. peak oil väki ei ole ainakaan yhtenä suuna väittänyt, että meillä ei olisi tarpeeksi fossiilia käristämään elinpiirimme. Vaikka vauhti tuskin tulee olemaan ipcc:n skenaarioissa ennustettu, niin kyllä niitä silti tarpeeksi on. Taannoisessa hesarin mielipiteessäni käsittelin asiaa (linkki alla), mutta käytännössä tällä hetkellä tunnetuissa reserveissä riittää hiilidioksidia nostamaan meidän 2 asteen lämpenemisen tuolle puolelle noin viisinkertaisesti. Nämä varat ovat jo firmojen ja valtionyhtiöiden kirjanpidossa, joten jos ne jollain ihme keinolla saataisiin jätettyä maahan, olisi seuraukset maailmantaloudelle tuhoisat: niiden arvo kun on karkeasti yli 20 000 miljardia (joskin reservi-arviot ovat joidenkin tutkijoiden mielestä jonkin verran optimistiset). <br /><br />Mitä tulee öljyntuotannon kehitykseen, niin kaikkien nesteiden tuotannon kasvu on ollut vuodesta 2005 eteenpäin alle puoli prosenttia vuodessa, perinteinen raaka-öljy vielä vähemmän. Se on aivan liian vähän jotta talous pystyisi kovinkaan kovaan kasvuun, ja kysyntä on kasvanut tuotantoa nopeammin (jolloin osa kysynnästä on tapettu nostamalla hintaa). OECD-maat ovat vähentäneet kulutustaan tuona ajanjaksona noin 2 % vuodessa, ja merkittävä osa tästä on tullut talouden takkuilun seurauksena, tai pikemminkin se on johtanut talouden takkuiluun kun kehittyvät taloudet ovat hinnoitelleen oecd-maita pois markkinoilta (kummin päin asiaa haluaakaan katsoa). <br /><br />IMF puolestaa julkaisi uuden tuotanto/hintaennustemallinsa, joka yhdistää teknologian, talouden (hintavaikutus) ja öljygeologian, ja malli on toiminut hyvin lähihistorian tapahtumia vastaan. Sen mukaan voimme kasvattaa öljyntuotantoa seuraavana vuosikymmenenä alle prosentin vuosivauhtia, mutta se tarkoittaisi myös hinnan lähes kaksinkertaistumista samana aikana. Maailmantalous ei kestä moista hinnannousua, joten tuotannon kasvukaan tuskin tulee toteutumaan. Paperi on oikein mielenkiintoinen, ja sen johtopäätökset melko synkkiä. <br /><br />Kirjoittamamme kirja Suomi Öljyn jälkeen on tulossa ulos keväällä, ja alkaa olla siis jo aika loppusuoralla. Siinä näitä raportteja, korvikkeita ja näkymiä tarkastellaan tarkemmin (siitäkin on video blogissani). Venäjän tilanteesta kertovassa osassa lainaan muuten Hiskiä kirjastaan parissa kohtaa ;) (ainakin nykyisessä kässäriversiossa siis...)<br /><br />hesarin mielipide:<br />http://kaikenhuippu.wordpress.com/2012/08/15/helsingin-sanomat-mielipide-14-8-2012/Rauli @ kaikenhuippuhttp://kaikenhuippu.wordpress.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6354101283608248074.post-32856593732678461912012-08-24T10:16:09.271+03:002012-08-24T10:16:09.271+03:00Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, joka helposti aih...Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, joka helposti aiheuttaa kyynisyyttä ja muita ikäviä tunteita. George Monbiot on kirjoittanut tästä peak oilin peruuntumisesta ja fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumisesta nykyisellä tasolla. (http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/jul/02/peak-oil-we-we-wrong) Katastrofihan siitä seuraa. Lyhyellä tähtäimellä tämä toki tarjoaa hyviä bisnesmahdollisuuksia.<br /><br />Buzz Aldrin on inspiroiva hahmo, mutta Nesteen mainos jättää lievän sivumaun. Mainontaan käytetään vuodessa maailmanlaajuisesti yhden arvion mukaan 490 miljardia dollaria vuodessa. (http://www.wpp.com/wpp/press/press/default.htm?guid={23ebd8df-51a5-4a1d-b139-576d711e77ac}) Koskakohan clean tech -sijoitukset ovat samalla tasolla? Mainos jatkaa turvallisen mielikuvan luomista, että nyt voi hyvällä omallatunnolla jatkaa autonsa tankkaamista vailla huolia. Toivottavasti jatkossa nähdään enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvamainontaa. Onkohan Buzz muuten vielä sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole ihmisen aiheuttama?Finland Inc.https://twitter.com/FinlandIncnoreply@blogger.com