Tällä kertaa huomasin innostuvani Neste Oilin tuoreesta mielikuvamainontakampanjasta. Legendaarisella astronautti Buzz Aldrinilla höystetty televisiomainos on tehnyt vaikutuksen. Kokonaisuus on tyylikäs, innostava ja kuitenkin suhteellisen pienillä markkinoilla operoivalle yritykselle poikkeuksellisen kunnianhimoinen.
Innostuksen lisäksi mainos on saanut minut myös pohtimaan tuota koko "the only way is forward" -filosofiaa. SMK:ssa tulen siihen johtopäätökseen, että ihmiskunta on by default tehnyt päätöksen kiihdyttää amerikanraudallaan joko tuhoonsa tai uuden, vielä kehitteillä olevan teknologian avulla sen yli ja ohi. Kaikesta degrowth-puheesta huolimatta varsin harvat haluavat oikeasti pysähtyä tai jopa kääntää talouskasvua taaksepäin: the only way is forward.
Tässä työssä tarvitaan luonnollisesti panostusta uusiutuviin energiamuotoihin ja puhtaaseen energiaan - tätä kaiketi Nesteenkin mainos osaltaan markkeeraa.
Samaan aikaan maailman energiamarkkinoilla on menossa murros, joka voi tarkoittaa, että monilta olennaisilta toimijoilta katoaa insentiivi edes yrittää tätä loikkaa. Etenkin Yhdysvalloissa uusien, ei perinteisten öljyreservien löytyminen on tekemässä perinteisen öljyn suurtuojan mahdollisesti energiaomavaraiseksi.
Rauli Partanen ansiokkaassa Kaikenhuipun -blogissaan seuraa näitä teemoja minua tarkemmin ja paremmin, joten hieman arkailen astua hänen tontilleen. Vaan teenpä sen kuitenkin ja kenties hieman eri sävyssä kuin Partanen.
Muun muassa Yhdysvaltain muuttuminen energiaomavaraiseksi - tai ainakin huomattavasti omavaraisemmaksi - tarkoittaa luonnollisesti mielenkiintoisia geopoliittisia ja -strategisia muutoksia. Näistä ei kuitenkaan tällä kertaa enempää. Tällä kertaa olennaisempaa on, että ns. huippuöljy-teoria ei kenties sittenkään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa tule toteutumaan: ei-perinteisiä ja vielä toistaiseksi todentamattomia perinteisiäkin reservejä niin öljyn kuin maakaasunkin suhteen on todennäköisesti runsaasti. Näin ollen SMK:ssakin kaavailemani resurssien loppuminen (jota olen kommentoinut aiemmin jo tässä blogissa) ei kenties pakotakaan meitä siirtymään uusiutuviin energiamuotoihin lähiaikoina, vaan voimme jatkaa maapallomme ilmaston lämmittämistä ja nykyisen taloudellis-teknologisen mallimme tekohengittämistä kenties jopa siihen katkeraan loppuun asti.
Olenko väärässä? Tai johtopäätöksissäni jälleen liian kyyninen?
Hiski Haukkala
Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, joka helposti aiheuttaa kyynisyyttä ja muita ikäviä tunteita. George Monbiot on kirjoittanut tästä peak oilin peruuntumisesta ja fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumisesta nykyisellä tasolla. (http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/jul/02/peak-oil-we-we-wrong) Katastrofihan siitä seuraa. Lyhyellä tähtäimellä tämä toki tarjoaa hyviä bisnesmahdollisuuksia.
VastaaPoistaBuzz Aldrin on inspiroiva hahmo, mutta Nesteen mainos jättää lievän sivumaun. Mainontaan käytetään vuodessa maailmanlaajuisesti yhden arvion mukaan 490 miljardia dollaria vuodessa. (http://www.wpp.com/wpp/press/press/default.htm?guid={23ebd8df-51a5-4a1d-b139-576d711e77ac}) Koskakohan clean tech -sijoitukset ovat samalla tasolla? Mainos jatkaa turvallisen mielikuvan luomista, että nyt voi hyvällä omallatunnolla jatkaa autonsa tankkaamista vailla huolia. Toivottavasti jatkossa nähdään enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvamainontaa. Onkohan Buzz muuten vielä sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole ihmisen aiheuttama?
Hiski, Kiitos suotuisista sanoista ja linkityksestä! Ja tervetuloa tontille, kyllä tänne mahtuu :)
VastaaPoistaJenkkien energiaomavasisuudesta ja ns. epätavanomaisista öljyreserveistä on viime aikoina noussut haloota esimerkiksi Maugerien julkaiseman paperin tiimoilta (öljy-yhtiön rahoittama muuten). Siinä hän pyrkii osoittamaan öljyhuipun perutuksi, muun muassa. Olen paperia silmäillyt ja lukenut monia sitä kohta kohdalta analysoineita kirjoituksia, ja vaikutelma on, että sen esittämät visiot öljyntuotannosta ovat käytännässä perättömiä. Hän tekee järestään ylioptimistisia oletuksia joka sektorilla (esim. liuskeöljy-kaivojen ehtymisnopeus on laskettu aivan joksikin muuksi mitä tosimaailman esimerkit ovat osoittaneet), joten näiden oletusten toteutumisen varaan tuudittautuminen olisi kuin silmien sulkemista autoillessa ja luottamista siihen että kaikki menee hyvin koska tie oli tyhjä ja suora silloin kun silmät sulki.
Mitä puolestaan tulee ilmastonmuutokseen, niin ns. peak oil väki ei ole ainakaan yhtenä suuna väittänyt, että meillä ei olisi tarpeeksi fossiilia käristämään elinpiirimme. Vaikka vauhti tuskin tulee olemaan ipcc:n skenaarioissa ennustettu, niin kyllä niitä silti tarpeeksi on. Taannoisessa hesarin mielipiteessäni käsittelin asiaa (linkki alla), mutta käytännössä tällä hetkellä tunnetuissa reserveissä riittää hiilidioksidia nostamaan meidän 2 asteen lämpenemisen tuolle puolelle noin viisinkertaisesti. Nämä varat ovat jo firmojen ja valtionyhtiöiden kirjanpidossa, joten jos ne jollain ihme keinolla saataisiin jätettyä maahan, olisi seuraukset maailmantaloudelle tuhoisat: niiden arvo kun on karkeasti yli 20 000 miljardia (joskin reservi-arviot ovat joidenkin tutkijoiden mielestä jonkin verran optimistiset).
Mitä tulee öljyntuotannon kehitykseen, niin kaikkien nesteiden tuotannon kasvu on ollut vuodesta 2005 eteenpäin alle puoli prosenttia vuodessa, perinteinen raaka-öljy vielä vähemmän. Se on aivan liian vähän jotta talous pystyisi kovinkaan kovaan kasvuun, ja kysyntä on kasvanut tuotantoa nopeammin (jolloin osa kysynnästä on tapettu nostamalla hintaa). OECD-maat ovat vähentäneet kulutustaan tuona ajanjaksona noin 2 % vuodessa, ja merkittävä osa tästä on tullut talouden takkuilun seurauksena, tai pikemminkin se on johtanut talouden takkuiluun kun kehittyvät taloudet ovat hinnoitelleen oecd-maita pois markkinoilta (kummin päin asiaa haluaakaan katsoa).
IMF puolestaa julkaisi uuden tuotanto/hintaennustemallinsa, joka yhdistää teknologian, talouden (hintavaikutus) ja öljygeologian, ja malli on toiminut hyvin lähihistorian tapahtumia vastaan. Sen mukaan voimme kasvattaa öljyntuotantoa seuraavana vuosikymmenenä alle prosentin vuosivauhtia, mutta se tarkoittaisi myös hinnan lähes kaksinkertaistumista samana aikana. Maailmantalous ei kestä moista hinnannousua, joten tuotannon kasvukaan tuskin tulee toteutumaan. Paperi on oikein mielenkiintoinen, ja sen johtopäätökset melko synkkiä.
Kirjoittamamme kirja Suomi Öljyn jälkeen on tulossa ulos keväällä, ja alkaa olla siis jo aika loppusuoralla. Siinä näitä raportteja, korvikkeita ja näkymiä tarkastellaan tarkemmin (siitäkin on video blogissani). Venäjän tilanteesta kertovassa osassa lainaan muuten Hiskiä kirjastaan parissa kohtaa ;) (ainakin nykyisessä kässäriversiossa siis...)
hesarin mielipide:
http://kaikenhuippu.wordpress.com/2012/08/15/helsingin-sanomat-mielipide-14-8-2012/
Täällähän käydään ihkaoikeaa keskustelua - ja vieläpä oivaltavaa ja asiantuntevaa sellaista. Parhautta ja kiitokset teille molemmille siitä!
VastaaPoistaTässä vielä linkki tuohon Raulinkin mainitsemaan Maugerin paperiin ja siitä käytyyn keskusteluun: http://belfercenter.hks.harvard.edu/publication/22144/oil.html?breadcrumb=%2Fpublication%2F22184%2Fcorrespondence
Onnea ja voimia myös Raulille kirjan viimeistelyyn.